Israel, kuten Yhdysvallat, on maahanmuuttajien perustama kansakunta. Tähän päivään asti juutalaiset ympäri maailmaa (tai tietyistä sen osista, tarkemmin sanottuna) jatkavat "aliyahin tekemistä" (muuttoa) aloittaakseen uuden elämän Pyhässä maassa.
Uutta maahanmuuttajaa odottaa useita haasteita. Britit on vieroitettava jonosta, amerikkalaiset oppivat syömään jalostamatonta ruokaa, ja jokainen, joka harkitsee auton ratin taakse nousemista, huomaa, että myötätunto on "freierejä" ("imkaria") kohtaan.
Mutta yksi vuori, joka kohtaa kaikki uudet maahanmuuttajat ja jonka monet päättävät skaalata, on heprean kieli. Ei luultavasti niin vaikea hallittava kieli kuin vaikkapa mandariini tai binääri, heprean kielen sujuvuus ei ole yksinkertainen tehtävä.
Aloittelevalla heprean kielen oppijalla, vuosi sitten Israeliin muuttaneella Ben Fisherillä, 24, on useita sudenkuoppia, selitti The Media Line -lehdelle. Ensimmäinen on oppimisresurssien puute laajemmin puhutuille kielille, kuten "espanjalle tai kiinalle", Fisher sanoi. Luonnollisesti mitä enemmän ihmisiä maailmassa haluaa oppia tietyn kielen, sitä enemmän on vaihtoehtoja sen oppimiseen. Esimerkiksi Duolingo, yksi suosituimmista kieltenoppimissovelluksista, ei tällä hetkellä tue hepreaa (vaikka suunnitelmia on valmisteilla).
Toinen sudenkuoppa on keskiverto israelilaisen puhuman englannin korkea taso. "Jerusalemin tai Tel Avivin kaltaisissa kaupungeissa kaikki puhuvat englantia, joten sinun ei tarvitse opetella hepreaa, et tule nälkäiseksi, koska et osaa puhua kieltä", Fisher selitti. Jotta asiat olisivat vieläkin raivostuttavia, vaikka yritätkin puhua hepreaa, ihmiset vastaavat sinulle englanniksi "varsinkin jos näytät minulta", vaalea amerikkalainen sanoi.
Israelilaiset oppivat englantia varhaisesta iästä lähtien, taito, jota monet täydentävät "pakollisten" armeijan jälkeisten matkojensa aikana. Anekdoottiset todisteet viittaavat siihen, että englannin kielellä toisena kielenä Israel on kansakuntana toisella sijalla Alankomaiden ja Skandinavian maiden jälkeen kielitaidon suhteen Saksan ja Ranskan edellä.
Suurimmaksi osaksi, kyllä, ne ovat todella hyviä (englanniksi), se on vaikuttavaa, Natalie Pilsk, 25, hotellin vastaanottovirkailija, joka on asunut Israelissa kolme vuotta. Tämä "ehdottomasti" tekee kielen oppimisesta vaikeampaa, hän kertoi The Media Line -lehdelle, mutta siinä on kääntöpuolia. "Aloittaminen on vaikeaa, mutta itse asiassa on malleja ja sääntöjä, jotka oppimisen jälkeen ovat järkeviä ja suoraviivaisia."
Kuten jokainen, joka on yrittänyt opettaa englantia, kertoo, ajatus kielestä, jonka säännöt ovat todella järkeviä, on virkistävä uutuus. Mutta älä mene itsesi edelle ja luule, että heprea on sussa. Et ole ottanut huomioon heprean slangia.
Nykyheprea, joka ei tyydy ottamaan sanastoaan pelkästään Raamatusta, sisältää myös vaikuttavan määrän englannin, arabian ja jiddishin (joita ovat aiemmin puhuneet monet Euroopan juutalaiset) kannibalisoituja sanoja. Tämän lisäksi israelilainen katu slängi sisältää arsenaalin sotilasslangia ja kansallisia palvelulyhenteitä.
Tämä tarkoittaa, että jopa joku, joka on viettänyt vuosia maassa, voi toisinaan unohtaa asian. Tämän Pilsk sanoo tuntevansa eniten, kun ihmiset kertovat vitsejä, tärkeä kulttuurinen yhteys, jonka hän usein kaipaa. "Heprean kielessä on niin paljon slangia, että vaikka ymmärtäisin, mitä joku sanoo, en voi ymmärtää, onko se vitsi tai miksi se on vitsi", hän valitti.
Tämä johtuu osittain kielen historiallisesta elpymisestä, joka on yksi heprean kiehtovimmista tarinoista. Noin vuodesta 400 lähtien hepreaa, jota nykyään puhuu yli 5 miljoonaa ihmistä, käytettiin vain uskonnollisena tekstinä, aivan kuten latinaa katolilaisuudessa.
Modernin heprean herätti henkiin 19-luvun kahden viime vuosikymmenen aikana varhaiset sionistit, ideologit, jotka pyrkivät muodostamaan valtion juutalaiselle kansalle, Uri Mor, Ben Gurionin yliopiston heprean ja aramean kielen tutkija, kertoi The Media Line -lehdelle. Osana tätä liikettä perustajat herättivät heprean kuolleista.
Vaikka tuo sukupolvi tyytyi perustamaan käsityksensä elvytetystä kielestä "pyhiin kirjoituksiin ja rabbiiniseen kirjallisuuteen", heidän lapsensa eivät kuitenkaan olleet, Mor sanoi. Tämä johti kielen kahden säikeen kehittymiseen, joista toista käytetään kirjallisuudessa, tiedotusvälineissä ja virallisissa puheissa ja toista kadulla.
"Sinun on itse asiassa hallittava kaksi kieltä, ja jos käytät väärää kieltä tietyssä tilanteessa, erotut joukosta", Mor selitti.
Vaarat puolisuoraan heprean puhujalle ovat kaikkialla, kuten Ben Fisher tiivisti, joka kuvaili onnettomuutta, joka tapahtui päivittäessään osoitettaan sisäministeriöön. Fisher luuli heprean kielen olevan riittävän hyvä (ja halusi mahdollisesti välttää Israelin surullisen byrokratian), joten hän päätti käyttää itsepalveluvaihtoehtoa syöttäen perhetietonsa, osoitteensa ja syntymäpaikkansa tietokoneeseen. Palattuaan kotiin, iloisena kielellisistä saavutuksistaan, Fisher myönsi, että vasta "seuraavana päivänä tajusin, että olin rekisteröinyt olemattoman poikani".
MITÄ TÄSTÄ ARTIKKELASTA OTTAA POIS:
- Modern Hebrew was revived in the last two decades of the 19th century by the early Zionists, ideologues who aimed to form a state for the Jewish people, Uri Mor, a scholar of Hebrew and Aramaic at Ben Gurion University, told The Media Line.
- Anecdotal evidence would suggest that on the English as a second language spectrum, Israel as a nation is second only to the Netherlands and Scandinavian countries in terms of proficiency, ahead of Germany and France.
- “There is so much slang in use in Hebrew that even when I understand what a person is saying, I can't understand if or why it's a joke,” she lamented.
