Turkin ulkoministerin kone ei saa laskeutua Alankomaihin

Alankomaat on kieltänyt Turkin ulkoministeriä kuljettavaa konetta laskeutumasta tukeakseen huhtikuun kansanäänestystä Turkissa sanoen, että matka uhkasi yleistä järjestystä.

Alankomaat on kieltänyt Turkin ulkoministeriä kuljettavaa konetta laskeutumasta tukeakseen huhtikuun kansanäänestystä Turkissa sanoen, että matka uhkasi yleistä järjestystä.

Hollannin pääministeri Mark Rutte sanoi lauantaina, että Turkin vaatimus massiivisesta mielenosoituksesta oli järkyttänyt keskusteluja, joiden mukaan hänen turkkilaisen kollegansa Mevlut Cavusoglun olisi päästetty Euroopan maahan.


Kielto tuli siitä huolimatta, että Ankara uhkasi sanktioilla Amsterdamia vastaan, jos Alankomaiden hallitus peruuttaa Cavusoglun vierailun.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan moitti päätöstä ja sanoi, että kielto muistutti natsismia ja lupasi kostotoimia.

Cavusolgu oli kertonut CNN Turkille aiemmin päivällä: "Olen menossa Rotterdamiin tänään, jos Alankomaat peruuttaa lentoluvani, sanktiomme Alankomaille olisivat ankarat."

Alankomaiden pääministeri pahoitteli pakotteiden uhkaa ja sanoi, että tällainen toimenpide "tekee järkevän ratkaisun mahdottomaksi".

Cavusoglu tuomitsi Alankomaiden hallituksen "fasistiset käytännöt" mielenosoituksia vastaan, joiden tarkoituksena oli saada tukea Turkin kansalaisten keskuudessa Alankomaissa 16. huhtikuuta pidetyssä kansanäänestyksessä toimeenpanovallan antamisesta Erdoganille.

Amsterdam oli aiemmin ilmaissut vastustavansa Ankaran suunnitelmia järjestää siellä kansanäänestys. Saksa on myös peruuttanut kahden Turkin ministerin mielenosoitussuunnitelmat.

Lauantaisessa haastattelussa Turkin ulkoministeri sanoi, että Saksan ja Hollannin kielto kampanjoida "kyllä"-äänestyksessä tulevassa perustuslakimuutoksia koskevassa kansanäänestyksessä tarkoittaa, että Eurooppa "askelee puoleen 'ei"-äänestyksessä.

Erdogan hyväksyi 10. helmikuuta parlamentin aiemmin hyväksymän lakiesityksen, joka muuttaa maan poliittisen järjestelmän presidenttijärjestelmäksi, jos se hyväksytään kansanäänestyksessä.

Eurooppa-neuvosto sanoi, että muutokset antavat presidentille "vallan hajottaa parlamentti millä tahansa perusteella, mikä on pohjimmiltaan vierasta demokraattisille presidenttijärjestelmille".

Presidentti voisi toimia korkeintaan kaksi viiden vuoden pituista toimikautta. Tämä tarkoittaa, että Erdogan voi päätyä jatkamaan virassa vielä kaksi kautta vuoteen 2029 asti, ja seuraavat vaalit on määrä järjestää vuonna 2019.

Uuden perustuslain kerrotaan myös tasoittavan tietä pääministerin viran lakkauttamiselle, jossa Erdogan toimi vuosina 2003–2014, ja mahdollistaisi varapresidenttien nimittämisen. Se antaisi myös presidentille valtuudet palkata ja erottaa ministereitä.

Ehdotetut perustuslakimuutokset ovat kohdanneet laajaa protestia kaikkialla maassa, ja kriitikot väittävät, että hallitseva puolue käyttää viime vuoden väärää vallankaappausta Erdoganin vallan laajentamiseen ja opposition tukahduttamiseen.

Yli 250 kuoli vallankaappauksen aikana 15. heinäkuuta, kun joukko armeijan sotilaita ja poliiseja yritti syrjäyttää Erdoganin. Tukahdutettuaan vallankaappauksen Erdogan määräsi massiivisen tukahduttamisen, jonka seurauksena yli 40,000 110,000 ihmistä on vangittu ja noin XNUMX XNUMX muuta on irtisanottu työstään.

Kirjailijasta

Linda Hohnholzin avatar

Linda Hohnholz

Sivuston päätoimittaja eTurboNews eTN:n päämajassa.

Jakaa...