Kansainvälinen riitojenhallinta nykyaikana

kiista e1647990536500 | eTurboNews | eTN
Kuvan Alexas_Fotos Pixabaysta
Linda Hohnholzin avatar
Kirjoittanut Linda Hohnholz

Tänä globalisaation aikakautena valtioiden väliset yhteydet vahvistuvat kaupan, matkailun ja muiden molempia osapuolia hyödyttävien hankkeiden ansiosta. Toisaalta kansojen välisen läheisyyden ja laajojen raha-asioiden vuoksi myös vähäpätöiset ja jopa vakavat kiistat yleistyvät.

Yhdistyneet Kansakunnat on maailmanrauhasta vastaava instituutti, ja melkein kaikki maailman kansat ovat sen jäsenmaita. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaan rauhan säilyttämiseksi maailmassa valtioiden väliset konfliktit tulisi ratkaista rauhanomaisilla keinoilla, kuten välimiesmenettelyllä, sopimuksilla ja meditaatiolla. Kaikki nämä menetelmät ovat pohjimmiltaan taulukkokeskustelumenetelmiä määritelty välimiesmenettely menetelmänä, jossa molemmat osapuolet sopivat etukäteen ratkaisevansa konfliktinsa keskustelun avulla.

Miten kansainvälisiä kiistoja hoidettiin aiemmin?

Kuten tiedämme, maailman historia on täynnä monia sotia. Koska anarkiajärjestelmä vallitsi raivokkaammin, valtiot käyttivät valtaansa ilman rajoituksia. Esimerkiksi ensimmäisessä maailmansodassa Saksa ei epäröinyt hyökätä naapurimaahan Eurooppaan. Tullakseen uudeksi hegemoniksi se julisti yksipuolisesti sodan muille Euroopan kansat. Myöskään muut kansat eivät epäröineet käyttää maksimivoimaa, koska ei ollut kansainvälistä voimaa valvomaan heidän toimintaansa. Tämän seurauksena miljoonia ihmisiä kuolee. Hallitsematon voimankäyttö ei päättynyt silloinkaan. Kun suuri sota (ensimmäinen maailmansota) synnytti vieläkin tappavamman ja suuremman sodan.

Vuonna 2 alkanut toinen maailmansota johti lukemattomiin sekä siviilien että asevoimien kuolemaan. Maailmanlaajuisten toimijoiden omatunto synnytti sitten Yhdistyneet Kansakunnat. Siitä lähtien kun sen edeltäjä, Kansainliitto, oli epäonnistunut surkeasti minkään sodan estämisessä. Siksi Yhdistyneet Kansakunnat lupasi peruskirjansa johdanto-osassa:

"Me Yhdistyneiden kansakuntien ihmiset lupaamme pelastaa maailman sodan vitsaukselta, joka kahdesti meidän elinaikanamme on aiheuttanut ihmiskunnalle käsittämätöntä tuskaa."

Siitä lähtien kansainväliset kiistat on käsitelty Yhdistyneiden kansakuntien kautta.

Miten YK toimii kansainvälisten konfliktien hallinnassa?

Yhdistyneet Kansakunnat toimii rauhan ja harmonian periaatteiden mukaisesti maailman vapaiden kansojen välillä. Sillä on eri toimielimiä kansainvälisten asioiden hoitamiseksi. Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto (UNSC) ja YK:n yleiskokous (UNGA) ovat järjestön kaksi vaikutusvaltaisinta elintä. YK:n turvallisuusneuvosto toimii yhteistyössä viiden suuren globaalin voiman, joka tunnetaan myös nimellä P5, kanssa. P5 eli pysyvä viisi ja kymmenen ei-pysyvää YK:n turvallisuusneuvoston jäsentä pitävät kokouksia aina, kun maailmanrauha on uhattuna. Pysyillä jäsenillä on veto-oikeus, jota muut kansallisvaltiot arvostelevat valtavasti. Koska veto-oikeus heikentää YK:n turvallisuusneuvoston tehokasta toimintaa, se on yksi vakavimmista huolenaiheista maapallon rauhaa rakastaville kansoille ja muille, jotka ovat jatkuvassa turvallisuusuhan alaisena. Veto-oikeus ei salli kansainvälisen rauhanjärjestön toteuttaa tehokkaasti politiikkaansa uhkaavissa asioissa.

YK:n turvallisuusneuvosto toimii siis hyvin, kun on kyse pienten valtioiden asioista. Kuitenkin, kun pysyvät jäsenet itse tai heidän liittolaisensa uhkaavat maailmanrauhaa, toimielin ei tee tehokasta politiikkaa. Se, mitä Mussolini sanoi Kansainliitosta, näyttää edelleen merkitykselliseltä YK:n turvallisuusneuvoston suhteen:

"Liiga on erittäin hyvä, kun varpuset huutavat, mutta ei hyvä, kun kotkat putoavat."

Yhteenveto

Jotta konflikteja voitaisiin hallita tehokkaammin, Yhdistyneiden Kansakuntien on parannettava konfliktien ratkaisupolitiikkaansa. Esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä on lisättävä ja asianomaisille osapuolille on annettava alueellinen edustus. Lisäksi veto-oikeuden käyttöä on rajoitettava tietyin ehdoin. YK:n yleiskokouksesta on tehtävä voimakkaampi. Koska YK saarnaa demokratiaa, sen on itsekin noudatettava demokraattisia arvoja. Yhdistyneiden Kansakuntien vaikutusvaltaisin toimielin tulisi siksi olla YK:n yleiskokous, jossa kaikkien valtioiden on ratkaistava huolenaihe yhteisillä tasa-arvon periaatteille perustuvilla toimilla.

Kirjailijasta

Linda Hohnholzin avatar

Linda Hohnholz

Sivuston päätoimittaja eTurboNews eTN:n päämajassa.

Tilaa
Ilmoita
vieras
0 Kommentit
Sisäiset palautteet
Näytä kaikki kommentit
0
Haluaisitko ajatuksiasi, kommentoi.x
Jakaa...