Myös rautateillä kulkeminen Euroopasta Tyynellemerelle Venäjän ohituksella voi olla uusi matkailutoiminta tulevaisuudessa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailivat Uzbekistanissa huhtikuussa osallistuakseen Keski-Aasian ja Euroopan unionin avajaishuippukokoukseen. Huippukokoukseen osallistuivat Kazakstanin, Kirgisian, Tadzikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin presidentit.
Huippukokous antoi EU:lle mahdollisuuden osoittaa kiinnostuksensa tehostaa kahdenvälistä sitoutumista ja laajentaa alueellista yhteistyötä Keski-Aasian maiden kanssa, mikä osoitti Keski-Aasian ja EU:n suhteiden kasvavan strategisen merkityksen Euraasian muuttuvassa geopoliittisessa maisemassa.
Viime vuonna G7-maat ilmoittivat olevansa valmiita investoimaan jopa 200 miljardia dollaria Keski-Aasian infrastruktuuriprojekteihin.
Koska Kiinan Eurooppaan ja Keski-Aasiaan yhdistävän kauppakäytävän merkitys kasvaa, alueellisen liikenteen yhteistyö vaikuttaa merkittävästi Euroopan, Keski-Aasian maiden ja Kiinan talouksiin.
Rautateiden rahtimäärät Kiinan ja Euroopan välillä Keski-Aasian kautta jatkavat nopeaa kasvuaan. Vuonna 2024 junat tekivät 19,000 10 matkaa, mikä on 2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ne kuljettivat rahtia yli 9 miljoonaa TEU:ta (kaksikymmentä jalkaa vastaava yksikkö), mikä on 2011 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Palvelu lanseerattiin ensimmäisen kerran vuonna 227 osana Kiinan Belt and Road -aloitetta, ja se on yhdistänyt 25 kaupunkia 100 Euroopan maassa ja yli 11 kaupunkia 3 Aasian maassa. 2024. joulukuuta 11 mennessä tavaraa on kuljetettu yli 420 miljoonaa TEU:ta, joiden kokonaisarvo ylittää XNUMX miljardia dollaria.
Euroopan valtiot, jotka pyrkivät vähentämään riippuvuutta Kiinan ja Venäjän välisestä rautatiereitistä, ovat johtaneet suoremman reitin luomista Keski-Aasian läpi, Trans-Kaspian International Transport Route -reittiä, joka tunnetaan myös nimellä Middle Corridor.
Tämä verkosto heijastaa historiallista Silkkitietä, joka yhdistää Kiinan ja Euroopan Keski-Aasian, Kaspianmeren ja Etelä-Kaukasuksen kautta, ja lopullisia kohteita ovat Turkki ja Mustameri. Vuonna 2017 lanseerattu Middle Corridor on monipuolinen kuljetusjärjestelmä, joka hyödyntää vakiintuneita rautatie- ja satamatiloja.
Tavaraliikenne Keskikäytävällä kasvoi 63 % vuoden 11 ensimmäisen 2024 kuukauden aikana ja oli yhteensä 4.1 miljoonaa tonnia. Samanaikaisesti konttiliikenne kasvoi 2.7-kertaiseksi, etenkin kun lähetykset Kiinasta kasvoivat 25-kertaisiksi. Maailmanpankki arvioi, että vuoteen 2030 mennessä liikenneinfrastruktuurin parantaminen voisi nostaa vuotuiset rautatiekuljetukset Keskikäytävällä 11 miljoonaan tonniin.
Tämän saavuttamiseksi EU sitoi 10 miljardia euroa (10.8 miljardia dollaria) infrastruktuuriin Global Gateway -aloitteensa kautta ja harkitsee osallistumisensa lisäämistä.
Huolimatta EU:n tavoitteesta edistää Keskikäytävää Venäjän välttämiseksi, on mahdollista, että tämä pyrkimys voi tahattomasti parantaa Venäjän globaaleja yhteyksiä yhdistämällä Keskikäytävän tulevaan kansainväliseen pohjois-etelä-liikennekäytävään. Tämä kuljetusreitti kattaa 7,200 XNUMX kilometriä ja yhdistää maantie-, rautatie- ja merireitit Azerbaidžanin ja Iranin läpi.
Keskikäytävä helpottaa aktiivista kauppaa Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian maiden välillä. Kehityksen maksimoimiseksi EU voisi hyödyntää sitä kahdella rintamalla. Ensimmäinen rintama on sisäinen ja koskee Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian maita. Toinen rintama on ulkoinen, ja siihen kuuluvat Kiina ja Turkiye.
Keskikäytävä voisi valtuuttaa Kiinaa lisäämään taloudellisia yhteyksiä koko matkalla kohti länttä. Tämä laajentuminen vahvistaisi Kiinan taloudellista vaikutusta Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan. Antamalla Kiinan pääsyn paitsi Eurooppaan myös Lähi-itään, käytävän kasvu voisi muuttaa Euraasian taloudellista ja geopoliittista rakennetta, mikä vaikuttaa merkittävästi maailmanlaajuisiin kauppamalleihin ja alueellisiin valtarakenteisiin.
Turkiye, joka on keskikäytävän ensisijainen sisääntulopiste Eurooppaan, hyötyy sen edistymisestä. Tämä tarjoaa Euroopalle mahdollisuuden korostaa Ankaralle Turkiyen merkitystä EU:n ulkosuhteissa. Näin toimimalla Eurooppa voi lujittaa Turkiyen tukea EU:n keskikäytävää koskeville aloitteille ja vahvistaa suhteita Keski-Aasian maihin.
EU:n nykyisen infrastruktuurisitoumuksen odotetaan ylittävän pelkän liitettävyyden. Jotta Middle Corridor todella kukoistaa, sen pitäisi kehittyä kattavaksi talouskäytäväksi, joka yhdistää energia- ja teollisuusyritykset polullaan ja vahvistaa siten alueellista taloutta merkittävästi.
Keski-Aasian itä-länsi-rautatiet kohtaavat pian rakennettavat pohjois-etelä-radat. Nämä rautatielinjat yhdistävät Venäjän ja Keski-Aasian Afganistanin, Pakistanin, Azerbaidžanin ja Iranin kautta Intian valtameren syvänmeren satamiin. Tämä lähentyminen tekee Keski-Aasiasta keskeisen liikennekeskuksen koko Euraasialle.
Keski-Aasian halki kulkeva Kiinan ja Euroopan välinen rautatiesilta on tärkeä elinehto kaikille Suuren silkkitien varrella oleville maille. Se symboloi muinaisten kauppareittien elpymistä ja edistää kulttuurista ja humanitaarista vaihtoa idän ja lännen välillä.
Tämä uusi reitti yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä, vahvistaa yhteistyötä ja avaa ovia lukemattomille kehitys- ja hyvinvointimahdollisuuksille alueella. Näiden rautateiden edelleen kehittäminen mahdollistaa kaikkien legendaarisen Silkkitien varrella olevien maiden kaupankäynnin ja yhteistyön, mikä parantaa kaikkien osapuolten kilpailukykyä.
