Guamilla on meren rannalla sijaitseva muistomerkki SMS Cormoran II: lle

Perjantaina 7. huhtikuuta 2017 paikallisten ja kansainvälisten edustajien joukossa Guam Visitors Bureau (GVB) liittyi SMS Cormoran II: n salauksen 100. vuosipäivän kunniaksi. Saksalainen alus tuli Guamiin joulukuussa 1914 hiilestä ja epätoivoisesti paeta Japanin keisarillisen laivaston sota-aluksia. Alus ja hänen miehistönsä pysyivät Guamissa rauhallisesti seuraavat kaksi ja puoli vuotta, kunnes Yhdysvallat tuli ensimmäiseen maailmansotaan 6. huhtikuuta 1917.

Tuona kohtalokkaana päivänä Guamin Yhdysvaltain laivaston kuvernööri lähetti sanan Cormoranin kapteeni Adalbert Zuckschwerdtille, että heidän molemmat maat ovat nyt sodassa. Kapteenia käskettiin luovuttamaan aluksensa ja valmistamaan miehensä tulemaan sotavankeiksi. Kapteeni Zuckschwerdt suostui luovuttamaan miehistönsä, mutta ei SMS Cormorania. Sen sijaan alus kaadettiin ja upotettiin Apran sataman pohjaan 7. huhtikuuta 1917.

Guam-sukeltajat asettavat 4 jalan x 3 jalan satavuotisjuhlavuoden lipun; 12 jalan kukka seppele; ja jäljennös Saksan keisarillisen laivaston lipusta SMS Cormoran II: ssa rauhan kunnianosoituksena 100 vuodelle meren alla. Kuva: Mr. Chase Weir

SMS Cormoran II: n tuhoamisen 100-vuotisjuhlan kunniaksi GVB järjesti erityisen merenranta-muistopalvelun. Meripalvelun osallistujat kuljetettiin veneellä Cormoranin viimeisen lepopaikan paikalle. Lähes 120 ihmistä osallistui merenrannan muistojuhlaan, mukaan lukien kaksi perheenjäsentä, jotka edustivat Cormoranin miehistöä. Walter Runck tuli isoisänsä Jakob Runchin takia ja Lasia Casil edusti isoisänisänsä Paul Grayä, jotka olivat molemmat merimiehiä Cormoranilla.

SMS Cormoranin kunnianosoitukseen kuuluivat myös Michael Hasper, asiamiehet Saksan Manilan suurlähetystöstä, Guamin Yhdysvaltain kongressin jäsen Madeleine Z. Bordallo, Yhdysvaltain rannikon komentaja, kapteeni James B. Pruett, saarten edustajat ja pääkonsulit. Japanista, Filippiiniltä ja Etelä-Koreasta. Kansainvälinen tiedotusvälinejoukko, jossa oli edustajia Japanista, Koreasta, Pohjois-Amerikasta, Venäjältä, Filippiiniltä, ​​Taiwanista, Hong Kongista ja Kiinasta, osallistui ottamaan muistomerkki.

Tapahtuma alkoi klo 8, tarkka aika, jonka Cormoran alkoi upota sata vuotta aikaisemmin kellon soimalla, joka soi seitsemän kertaa sinä päivänä kuolleiden seitsemän merimiehen kunniaksi. Heidän nimensä - Karl Bennershansen, Franz Blum, K. Boomerum, Rudolph Penning, Emil Reschke ja Ernes Roose luettiin jokaisen tietullin jälkeen, jota seurasi perinteinen Chamorro-siunaus Guamin Pa'a Taotao Tano -ryhmän suorittamana. Chamorron siunausta täydennettiin kristillisellä siunauksella, jonka antoi Pale Eric Forbes. Saksan suurlähetystön asiamiehet Hasper ja kongressiedustaja Bordallo esittivät kukin huomautuksia SMS Cormoranin ja Guamin yli 03-vuotisen historian muistoksi.

Klo 8 paikalliset syvänmeren sukeltajat Mitchell Singler, Louis Cabral, Frank Gradyan, Jim Pinson, valokuvaaja / sukeltaja Chase Weir ja GVB: n globaalimarkkinoinnin johtaja Pilar Laguaña tulivat veteen ja aloittivat laskeutumisen 30 jalkaan (110). metriä), missä Cormoran sijaitsee. Sukeltajat kantoivat mukanaan 34-jalkaisen seppeleen, satavuotisjuhlavuoden 12-jalka x 4-jalka-lipun ja kopion Saksan keisarillisen laivaston lipusta, jotka kiinnitettiin SMS Cormoran II: een rauhan kunnianosoituksena 3 vuodelle hänen meri.

"Chamorro- ja saksalaisen etnisen taustani myötä Saksan keisarillisen laivaston lipun kuljettaminen alas SMS Cormoran II: lle 100-vuotispäivän aamuna oli nöyrä kokemus ja äärimmäisen erityinen hetki. Kun lähestyin alusta, kaipasin, että kaikki näkisivät, kuinka upeasti hän makaa rauhallisesti ja niin kiihkeästi ja vahvasti, kun lippu asetettiin oikeutetusti takaisin SMS Cormoran II: lle ”, totesi Pilar Laguaña.

Sukeltajat esittivät valokuvia koskettamalla SMS Cormoranin ja Tokai Marun, hänen kumppaninsa viimeisten 26 vuoden aikana, kaksois hylkyjä. Tokai Maru upposi toisen maailmansodan aikana ja tuli makaamaan koskettamalla Cormoranin potkuria, mikä loi maailman ainoan sukelluspaikan, jossa sukeltajat voivat koskettaa kahden eri maailmansodan haaksirikkoa.

Vaikka sukeltajat kunnioittivat alla olevaa Cormorania, veneissä, vieraat kuuntelivat, kun paikallinen sukeltaja ja ohjaaja Michael Musto kertoi historiasta SMS Cormoran II: sta ja hänen paikastaan ​​Guamin historiassa. Kun sukeltajat palasivat, muistoryhmä palasi rannalle, jossa valmisteltiin Yhdysvaltain merivoimien hautausmaalla 100 vuotta sitten henkiin menneiden seitsemän merimiehen kunniaksi. Sadan kerran vietetty päivä, jolloin SMS Cormoran II upposi, on sekä ylpeyden että omistautumisen hetki säilyttää ja jakaa tietoa SMS Cormoran II: n historiasta, eikä unohda miehistön jäsenten tekemiä uhrauksia. Ystävyyssuhteet ovat muodostuneet, uskollisuudet testattu, ihmishenkiä menetetty ja rikas osa Guamin historiaa muistettava.

VALOKUVA: Arvohenkilöt, jotka osallistuivat SMS Cormoran II: n 100-vuotisjuhlaan merellä haaksirikon yläpuolella, olivat vasemmalta oikealle: Shinji Urabayashi, Japanin pääkonsuli; Sangdon Yoon, Korean tasavallan edustuston päällikkö; Milton Morinaga, GVB: n hallituksen puheenjohtaja; Guamin Yhdysvaltain kongressin jäsen Madeleine Z. Bordallo; Michael Hasper, asiamies, Saksan suurlähetystö Manilassa; ja herra Marciano R.De Borja. Filippiinien pääkonsuli. Kuva: Mr. Chase Weir

 

Kirjailijasta

eTN:n päätoimittajan avatar

eTN: n hallintaeditori

eTN Toimeksiantoeditorin hallinta.

Jakaa...