Tourism Unleashed: AI, People & Tourism Resilience

Jäljennös tohtori Bartlettin puheesta:

Hyvää iltapäivää, arvostettu tiedekunta, opiskelijat, alan ammattilaiset, kollegat ja ystävät. On sekä kunnia että ilo puhua sinulle täällä George Washington University School of Businessissa. Ensinnäkin haluan ilmaista kiitokseni professori Ibrahim Ostalle siitä, että hän toi meidät yhteen keskustelemaan siitä, kuinka voimme viedä matkailua eteenpäin inhimillisen pääoman kehittämisen, innovaatioiden ja globaalien kestävyysstrategioiden eturintamassa.

Seuraavien 30 minuutin aikana kutsun sinut matkustamaan kanssani Jamaikan kokemuksiin, matkailun ja vieraanvaraisuuden kehittyviin maisemiin sekä siihen poikkeukselliseen rooliin, joka ihmisillä, kumppanuuksilla ja teknologialla – erityisesti tekoälyllä – on valmiina näyttelemään globaalin matkailun tulevaisuutta.

Jamaika ministeri suuntaa Washington DC:hen matkailuministerien kongressiin

1. Matkailun elinvoimaisuus: miksi se on tärkeää

Matkailu ei ole vain vapaa-aikaa tai virkistystä. Se on yksi maailmantalouden muuttavimmista toimialoista. World Travel & Tourism Councilin mukaan matkailun osuus maailmanlaajuisesta BKT:sta on yli 10 prosenttia ja se tukee joka kymmenes työpaikka maailmanlaajuisesti. Nämä luvut korostavat matkailun suoraa vaikutusta toimeentuloon, infrastruktuurin kehittämiseen ja kulttuurivaihtoon.

1. Taloudellinen moottori: Jamaikalla matkailu muodostaa merkittävän osan bruttokansantuotteestamme. Se työllistää suoraan satoja tuhansia työntekijöitä – matkaoppaita, hotellinpitäjiä, ravintoloiden omistajia, kuljetuspalvelujen tarjoajia ja paljon muuta. Jokainen luotu suora matkailutyöpaikka tuo lukemattomia välillisiä etuja, jotka kohottavat paikallisia maanviljelijöitä, käsityömyyjiä, viihdyttäjiä ja yrittäjiä.
2. Kulttuurivaihto ja diplomatia: Kun vierailijat saapuvat Montego Bayhin tai Kingstoniin, he eivät vain käy usein rannoillamme; he uppoutuvat jamaikalaiseen musiikkiin, maistelevat keittiömme monipuolisia makuja ja arvostavat taiteen, festivaaleidemme ja perinteemme rikkautta. Matkailu on portti kulttuuridiplomatiaan, joka edistää keskinäistä ymmärrystä ja silloittaa etäisyyksiä eri puolilla maailmaa.
3. Globaali yhteys: Globalisaation aikakaudella matkailu on avainasemassa globaalien käsitysten muokkaamisessa, kauppayhteyksien luomisessa ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa. Toivottamalla matkailijat tervetulleiksi eri puolilta maailmaa, avaamme oven yhteistyölle koulutuksen, investointien, tutkimuksen ja liiketoiminnan aloilla.

Kaikesta matkailun tuomasta optimismista huolimatta on kuitenkin raitistava todellisuus: matkailu on myös erittäin haavoittuvainen. Maailmanlaajuiset shokit – olipa kyse sitten pandemiasta, äkillisestä talouden taantumasta tai luonnonkatastrofeista – voivat horjuttaa tai pysäyttää kokonaisia ​​matkailutalouksia yhdessä yössä. Tämä haavoittuvuus johtaa meidät sen tärkeyteen kimmoisuus.

2. Matkailun kestävyyden määritteleminen

Kuulemme usein sanan "resilienssi", mutta mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa matkailun kontekstissa? Yksinkertaisesti sanottuna joustavuus on kykyä ennakoida merkittäviä häiriöitä, valmistautua niihin, reagoida niihin ja toipua niistä. Kun puhumme matkailun kestävyydestä, puhumme:

• Työpaikkojen turvaaminen: Varmistetaan, että tuhannet tai jopa miljoonat ihmiset, joiden toimeentulo on riippuvainen matkailusta, voivat kestää shokkeja, olivatpa ne luonnollisia tai ihmisen aiheuttamia.
• Tulojen ylläpitäminen: Säilytetään kaivattua valuuttavirtaa, jotta maksutaseemme pysyy terveenä ja paikalliset yritykset pystyssä.
• Yhteisöjen ja kulttuurin suojeleminen: Kulttuuri-identiteettimme ja matkailijoiden kokeman ainutlaatuisen perinnön säilyttäminen jopa maailmanlaajuisen myllerryksen keskellä.

Jamaikalla teimme strategisen valinnan vakiinnuttaa resilienssi perustamalla Maailmanlaajuinen matkailun sietokyky ja kriisinhallintakeskus (GTRCMC) Länsi-Intian yliopistossa. Tämä keskus toimii tutkimuksen, politiikan suunnittelun ja tiedonvaihdon keskuksena monenlaisista uhista – hurrikaaneista ja terveyskriiseistä kyberturvallisuuteen ja sosioekonomisiin sokkeihin. Johtava periaatteemme on tämä: mitä paremmin ymmärrämme nämä häiriöt, sitä tehokkaammin voimme lieventää niiden vaikutusta ja toipua vahvemmin.

3. Inhimillinen pääoma: Matkailun sykkivä sydän

Emme voi puhua matkailusta korostamatta sen kriittisintä ainesosaa: ihmiset. Kohteen menestys riippuu viime kädessä sen työntekijöiden luovuudesta, lämmöstä ja ammattitaidosta. Ikimuistoinen matka riippuu usein pienestä hetkestä – ylimääräisestä hymystä vastaanottovirkailijalta, paikallisen oppaan yksityiskohtaisesta tietämyksestä tai ravintolan isännältä antamasta henkilökohtaisesta kulinaarisesta vinkistä. Nämä ihmisten väliset vuorovaikutukset jättävät matkailijoihin lähtemättömän jäljen.

3.1 Taitojen kehittäminen ja valmiuksien kehittäminen

Jamaikalla näemme koulutus matkailun kestävyyden kulmakivenä. Työntekijöillemme ei opeteta vain perinteisiä vieraanvaraisuuden elementtejä, kuten front-office-etikettiä ja taloudenhoitostandardeja, vaan myös:

• Riskienhallinta: Työntekijät oppivat reagoimaan äkillisiin häiriöihin, olipa kyseessä sitten ankara sääilmiö tai odottamaton terveyshälytys. Näin varmistetaan turvallisuus ja rauhallisuus.
• Digitaalinen lukutaito: Kun online-alustoista ja sähköisestä kaupankäynnistä tulee yhä tärkeämpi osa matkustamista, työntekijöillä on oltava valmiudet sitouttaa vierailijat sosiaalisen median kautta, vastata tehokkaasti varauskyselyihin ja hallita digitaalisia maksujärjestelmiä.
• Kulttuurilähettiläs: Korostamme jamaikalaista perintöämme – reggae-musiikkiamme, maroonista historiaamme, kulinaarisia nautintojamme – jotta jokaisesta vuorovaikutuksesta vierailijan kanssa tulee autenttinen kulttuurivaihto.

3.2 Osallistavan kehityksen voima

Inhimillisen pääoman vahvistaminen tarkoittaa myös osallistaminen. Matkailua ei pidä rajoittua muutamiin valittuihin. Mallissamme paikallisista maanviljelijöistä, yhteisön ylläpitämistä majataloista ja käsityöläisistä tulee olennainen osa toimitusketjua. Näitä polkuja avaamalla kohotamme maaseutualueita, säilytämme paikallisia käsitöitä ja varmistamme matkailun voittojen laajemman jakautumisen.

Suhtaudumme myös nuorten kehittämiseen vakavasti. Stipendeillä, oppisopimusohjelmilla ja liittoutumilla paikallisten yliopistojen kanssa kannustamme seuraavaa sukupolvea näkemään matkailun ei lyhytaikaisena työnä, vaan pitkän aikavälin urapoluna, joka tarjoaa liikkuvuutta ja yrittäjyyttä.

4. The Age of AI: Redefining Tourism Innovation

Hyvät naiset ja herrat, olemme teknisen vallankumouksen risteyksessä. Tekoäly, joka aiemmin pidettiin tieteiskirjallisuudesta, on nyt konkreettinen voima, joka muokkaa käytännössä kaikkia toimialoja. Matkailu ei ole poikkeus. Tekoäly ei suinkaan korvaa inhimillistä elementtiä, vaan voi antaa meille mahdollisuuden tehdä datapohjaisia ​​päätöksiä, tarjota hyperpersonoituja palveluita ja pysyä proaktiivisina kriisinhallinnassa.

4.1 Reaaliaikainen kriisinhallinta

AI:n ominaisuudet sisään ennustava analyysi ovat jo ilmeisiä sääennusteissa, logistiikassa ja turvallisuussovelluksissa. Matkailualalla nämä samat työkalut voivat auttaa:

1. Seuraa globaaleja trendejä: Taudinpurkausten, poliittisten levottomuuksien tai taloudellisten muutosten seuranta voi ohjata meitä markkinointistrategioiden suunnittelussa tai matkustusohjeiden mukauttamisessa.
2. Paranna hätävalmiutta: Kehittynyt mallinnus voi simuloida mahdollisia vaaratilanteita, kuten hurrikaaneja, ja testata hotellien, lentokenttien ja sairaaloiden valmiutta.
3. Resurssien kohdentaminen: Tekoäly voi optimoida henkilöstön määrän, varastonhallinnan ja välttämättömien tarvikkeiden jakelun varmistaakseen nopean toipumisen kriisin jälkeen.

Kuvittele, jos ennen kuin suuri trooppinen myrsky iskee, valtion virastot ja hotellinpitäjät tietävät jo minne evakuointibussit sijoitetaan, kuinka paljon ruokaa ja vettä varastoida ja mitkä moottoritiet pitää auki. Tämän tasoinen orkestrointi voi pelastaa lukemattomia ihmishenkiä, suojella omaisuutta ja minimoida liiketoiminnan häiriöt.

4.2 Henkilökohtaiset vierailijakokemukset

Nykypäivän matkustajat kaipaavat elämyksiä, jotka resonoivat heidän yksilöllisyytensä kanssa. Olipa kyseessä seikkailunhaluinen vaeltaja, joka etsii piilotettuja vesiputouksia, tai gastronomi, joka etsii aitoa ällöttävää ruokaa, tekoäly voi tulkita käyttäjien mieltymyksiä ja luoda räätälöityjä reittejä. Tämä voi sisältää:

• Tietojen yhdistäminen: Tietojen kerääminen sosiaalisessa mediassa, varaussivustoilta ja aiemmista matka-arvosteluista.
• Suositusmoottorit: Ehdota vähemmän tunnettuja kulttuurifestivaaleja tai ekomatkoja, jotka sopivat kunkin matkustajan kiinnostuksen kohteeksi.
• Monikieliset chatbotit: Tarjoaa reaaliaikaista apua vierailijan äidinkielellä, antaa välitöntä apua reittiohjeiden, paikallisten tapojen tai jopa turvallisuusvinkkien kanssa.

Kun matkustajat saavat ainutlaatuisen maun mukaan räätälöityjä kokemuksia, heidän yleinen tyytyväisyytensä nousee pilviin. He eivät ainoastaan ​​vietä enemmän aikaa ja rahaa kohteessa, vaan heistä tulee myös todennäköisemmin toistuvia vierailijoita ja lähettiläitä kyseisessä maassa.

4.3 Kestävä kehitys ja älykäs infrastruktuuri

Tekoälyllä varustetut "älykkäät kohteet" voivat käyttää IoT-antureita (Internet of Things) ja data-analytiikkaa kestävyyden haasteisiin vastaamiseen. Kuvittele rannikkoa, jossa automatisoidut järjestelmät mittaavat koralliriuttojen terveyttä tai risteilyalusten hiilidioksidipäästöjä reaaliajassa ja ilmoittavat viranomaisille, jotka voivat puuttua asiaan nopeasti suojatoimenpitein.

Jamaikalla olemme käynnistäneet pilottiprojekteja, joissa on mukana älykkäitä energiaverkkoja ja vedenkäyttövalvojia lomakaupunkeihin. Keräämällä tarkkaa tietoa kulutustottumuksista voimme kehittää kestävämpää infrastruktuuria ja käytäntöjä, jotka ovat ratkaisevia aikakaudella, jolloin ilmastonmuutos uhkaa pienten saarivaltioiden rannikkoa, koralliriuttoja ja biologista monimuotoisuutta.

5. Jamaikan kestävyysmatka: kumppanuudet, valmius ja ihmiset

Kun käännymme käytännön oivalluksiin, haluan jakaa kolme keskeistä elementtiä, jotka ovat muokanneet Jamaikan matkailun sietokykyä: kumppanuudet, valmiusja ihmiset.

5.1 Kumppanuudet

Mikään yksittäinen taho – hallitus, yksityinen sektori tai korkeakoulut – ei pysty ratkaisemaan matkailun monimutkaisuutta yksinään. Se vaatii yhteistyötä:

• Hallituksen ja yksityisen sektorin liittoutumat: Matkailuministeriö linjaa politiikkaa ja resursseja yksityisen sektorin innovaatioiden kanssa. Hyvä esimerkki on kumppanuus hotellien, teknologiayritysten ja Jamaican Tourist Boardin välillä kehittyneiden vierailijoiden seuranta- ja tyytyväisyystyökalujen kehittämiseksi.
• Akateeminen yhteistyö: Länsi-Intian yliopiston GTRCMC on merkki siitä, kuinka tutkimus voi ohjata politiikkaa. Jatko-opiskelijat ja professorit analysoivat dataa, laativat malleja kriisiskenaarioihin ja testaavat pilottiohjelmia todellisissa matkailuympäristöissä.
• Kansainväliset yhteydet: Osana maailmanlaajuista tavoitteluamme teemme yhteistyötä George Washington Universityn kaltaisten oppilaitosten kanssa parhaiden käytäntöjen ja tiedon jakamiseksi. Nämä rajat ylittävät tutkimustyöt vahvistavat kollektiivista kykyämme toipua kriiseistä.

5.2 Valmius

Opimme korvaamattoman opetuksen historiallisista tapahtumista – kuten hurrikaaneista, terveysepidemioista ja äkillisistä maailmanlaajuisista talouden laskusuhdanteista. Valmistautumaton on kallista. Olemme siis institutionalisoineet erilaisia ​​valmiusstrategioita:

1. Simulaatiot ja harjoitukset: Hotelliyrittäjät, matkailuvirastot ja paikallisviranomaiset järjestävät määräajoin hätäharjoituksia. He harjoittelevat evakuointia, testaavat hätähälytysjärjestelmiä ja arvioivat lääkintäpalvelujen valmiutta.
2. Tietoihin perustuvat varhaisvaroitusjärjestelmät: Yhdessä sää- ja terveysvirastojen kanssa integroimme kehittyneitä ennustetyökaluja, jotta mahdolliset vaarat – olipa kyseessä luokan 5 hurrikaani tai uusi virus – tunnistetaan ajoissa.
3. Taloudellinen valmiussuunnittelu: Monilla Jamaikan matkailualan sidosryhmillä on nyt vahvemmat vakuutukset ja sadepäivärahastot. Tämä käytäntö on ratkaisevan tärkeä erityisesti pienille yrityksille, jotka voivat tuhoutua yhdellä katastrofilla, jos niitä ei suojata.

5.3 Ihmiset

Lopuksi minkä tahansa kohteen kyky palautua riippuu sen työvoiman kestävyydestä ja pätevyydestä.

• Taitojen kehittämisohjelmat: Jamaikan matkailuministeriö investoi tiukoihin koulutushankkeisiin. Työntekijät oppivat paitsi tervehtimään vieraita myös käyttämään varausohjelmistoa, ylläpitämään hygieniaprotokollia ja reagoimaan epätavallisiin tapahtumiin, kuten lääketieteellisiin hätätilanteisiin tai tekniikan häiriöihin.
• Kokonaisvaltainen hyvinvointi: Kriisien aikana henkilöstön hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää. Olipa kyse työturvallisuudesta, mielenterveyden tuesta tai yhteisöllisistä avustustoimista, uskomme, että ihmisistä huolehtiminen on olennainen osa vahvojen vieraanvaraisten palveluiden ylläpitämistä.

6. Global Call for Collaboration and Resilience Fund

Huolimatta Jamaikalla saavutetusta edistyksestä, sietokyky säilyy a maailmanlaajuinen koskea. Mikään maa ei toimi eristyksissä. Turistivirrat ovat kansainvälisiä, samoin monet häiriöt – epidemiat eivät kunnioita rajoja, eivätkä myöskään taloudelliset taantumat tai verkkoturvauhat.

6.1 Global Tourism Resilience Fund

GTRCMC:n työn jatkoksi ehdotamme a Global Tourism Resilience Fund -rahasto. Tämä rahasto:

• Tarjoa välitöntä apua: Kun katastrofi iskee – olipa kyseessä maanjäristys, sykloni tai terveyskriisi – kärsineet maat voivat nopeasti saada elintärkeitä varoja jälleenrakennukseen ja toimeentulotukeen.
• Tarjoa teknistä tukea: Taloudellinen apu ei yksin riitä; Paikalliset sidosryhmät tarvitsevat myös ohjausta parempaan rakentamiseen. Tämä rahasto helpottaisi asiantuntijoiden kuulemista, resurssien jakamista ja teknologian siirtoa.
• Edistä ennakoivia toimenpiteitä: Resurssien osoittaminen tutkimukseen, koulutukseen ja infrastruktuurin parantamiseen voi auttaa estämään katastrofeja aiheuttamasta peruuttamattomia vahinkoja.

6.2 Toimialojen välinen oppiminen

Usein rajoitamme näkökulmamme pelkästään matkailualaan. Mutta totuus on, että terveydenhuollon, maatalouden, logistiikan, rahoituksen ja valmistuksen läpimurrot voivat rikastuttaa matkailustrategioita valtavasti. Esimerkiksi telelääketieteessä käytettyä tekoälyä voitaisiin mukauttaa virtuaalimatkailukokemuksiin, tai ilmastoälykkäät maatalouskäytännöt voisivat taata luotettavan toimitusketjun lomakeskuksillemme ja ravintolillemme.

Kutsumalla koolle eri toimialojen ajatushautoja, hackathoneja ja innovaatiolaboratorioita, voimme hyödyntää laajan valikoiman ideoita matkailualan kohottamiseksi. Tämä synergia puolestaan ​​ruokkii investointeja, edistää huippuluokan tutkimusta ja kehitystä ja monipuolistaa taloutta.

7. Katse eteenpäin: kestävän tulevaisuuden muokkaaminen koulutuksen ja politiikan avulla

Tämän maailmanlaajuisen muutoksen ytimessä ovat nuoret ammattilaiset – opiskelijat täällä George Washingtonin yliopistossa ja sen ulkopuolella – jotka määrittelevät matkailun kehittymisen tulevina vuosikymmeninä. Luovuutesi, tuntemuksesi uusiin teknologioihin ja avoimuutesi yhteistyöhön muuttavat tapaamme matkustaa.

1. Oppilaitokset: Yliopistojen tulisi kutoa tekoäly-, data-analytiikka- ja kriisinhallintamoduuleja vieraanvaraisuuden ja matkailun opetussuunnitelmiin. Enää ei riitä, että opiskelijat hallitsevat vastaanoton toiminnan tai tapahtumasuunnittelun perusteet. Heillä on myös oltava valmiudet valjastaa tekoälypohjaisia ​​markkinointityökaluja, tulkita big dataa ja laatia vankkoja varasuunnitelmia.
2. Politiikan tekeminen: Lainsäädäntökehystemme on pysyttävä innovaatioiden tahdissa. Meidän on virtaviivaistettava viisumiprosesseja, investoitava infrastruktuuriin digitaalisten yhteyksien tukemiseksi ja luotava kestävää kehitystä edistäviä kannustinrakenteita. Hallituksella maailmanlaajuisesti on velvollisuus poistaa byrokraattiset esteet, jotka tukahduttavat innovaatioita ja joustavuutta.
3. Yritysten sosiaalinen vastuu: Matkailu- ja ravintola-alan yksityisten yritysten on otettava CSR vakavasti. Investoimalla paikallisiin yhteisöihin, rahoittamalla stipendejä ja puolustamalla ympäristöystävällisiä aloitteita niistä ei tule pelkästään voittoa tavoittelevia kokonaisuuksia, vaan myös pitkän aikavälin vaurauden pilareja.

8. Johtopäätös: Kohti yhteistä näkemystä matkailusta

Seison täällä tänään täynnä optimismia tulevaa kohtaan. Matkailu opastettuna innovaatio, osallistava inhimillisen pääoman kehittäminenja ennakoiva kriisinhallinta, voi olla talouskasvun, kulttuurivaihdon ja maailmanlaajuisen yhtenäisyyden majakka.

1. Innovaatio:: Ota tekoäly ja muut nousevat teknologiat omiin uhkiksi vaan katalysaattoreina luodaksesi rikkaampia, yksilöllisempiä ja kestävämpiä matkakokemuksia.
2. Osallistava inhimillinen pääoma: Priorisoi valmiuksien kehittäminen erityisesti nuorten ja paikallisten yhteisöjen keskuudessa, jotta matkailun hyödyt jakautuvat laajasti ja kestävästi.
3. Ennakoiva kriisinhallinta: Hyväksy, että häiriöt ovat väistämättömiä – mutta datalähtöisten strategioiden, kumppanuuksien ja hyvin valmistautuneen työvoiman avulla voimme toipua nopeammin kuin koskaan.

Kutsun teidät kaikki – opiskelijat, tutkijat, yrittäjät, poliittiset päättäjät ja maailmankansalaiset – mukaan tälle muuttavalle matkalle. Yhdistäkäämme kollektiivinen asiantuntemuksemme teknologiasta, koulutuksesta ja politiikasta, jotta matkailuala voi menestyä vastoinkäymisissä. Kannattakaamme maailmanlaajuisen matkailun kestävyysrahaston kaltaisten rakenteiden luomista, jotta yksikään kansakunta ei kulje yksin kriisin edessä.

Yhdistämällä ponnistelumme, jakamalla tietomme ja uskaltamalla rikkoa rajoja voimme varmistaa, että maailmanlaajuinen matkailu ei ole vain vaurauden moottori, vaan myös kestävyyden, kestävyyden ja jaetun inhimillisen yhteyden voima.

Kiitos ystävällisestä huomiostanne, ja odotan innolla tämän vuoropuhelun jatkamista, kun työskentelemme yhdessä ohjataksemme matkailua kohti tulevaisuutta, joka on kirkkaampi, turvallisempi ja osallistavampi kuin koskaan.