Ennennäkemätön presidentin neuvo, ei vain kristityille ja saksalaisille

Steinmeier Buedenbender | eTurboNews | eTN
Presidentti Frank Walter Steinmer ja hänen vaimonsa Elke Büdenbender
Juergen T Steinmetzin avatar
Kirjoittanut Jürgen T Steinmetz

Tämän päivän joulupuhe
Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier Schloss Bellevuessa Berliinissä on viesti, johon koko maailman tulisi kiinnittää huomiota. Tasapainoinen, kiireellinen ja globaali tie eteenpäin valtionpäämieheltä, jolla on visio ja todellisuudentaju.

Frank-Walter Steinmeier on Saksan liittotasavallan kahdestoista presidentti:

Saksalaiset toverini, vaimoni Elke Büdenbender, ja minä lähetämme teille lämpimät terveiset tänä jouluna.

Vietitpä nämä päivät yksin tai perheen kanssa, juhlahuoneistossa tai yövuorossa, vanhainkodin huoneessa, sairaanhoitajana tai lääkärinä osastolla tai päivystyksessä poliisilla tai paloasemalla – missä tahansa sattuu olemaan: toivotamme teille kaikille hyvää ja siunattua joulua!

Kun katsomme taaksepäin kuluneeseen vuoteen, näemme paljon, mikä huolestuttaa meitä, myös paljon, mikä sai meidät pelkäämään. Muistamme kesän katastrofaaliset tulvat. Muistamme Afganistanista kotiin palanneita sotilaita ja myös ihmisiä, jotka ovat jääneet sinne kärsimyksen ja nälän keskellä. Olemme huolestuneita uutisista, joita kuulemme monilta myrskyisän maailmamme alueilta, myös ja erityisesti Itä-Euroopasta.

Ja silti kulunut vuosi näki myös paljon, mikä antaa meille toivoa.

Ajattelen valtavaa solidaarisuutta tulvien uhreja kohtaan, lahjoituksia ja erityisesti valtavaa käytännön apua. Ajattelen niitä monia nuoria ja ei niin nuoria ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet suojelemaan ympäristöä ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Ja ajattelen teitä kaikkia, jotka äänestitte tärkeissä vaaleissa, ja demokraattista vallansiirtoa molemminpuolisen kunnioituksen ilmapiirissä.

Monet ihmiset katsovat nyt uteliaana ja toiveikkaana uutta liittohallitusta, joka on asettanut itselleen kunnianhimoisia tavoitteita maamme palveluksessa.

Ennen kaikkea ajattelen kuitenkin vapaaehtoisten osoittamaa sitoutumista yhteiskuntamme kaikissa osissa. Niin paljon tehdään taustalla, päivästä toiseen; niin monet ihmiset käärivät hihat ja auttavat itsestäänselvyytenä. Päivä päivältä he kaikki kutovat verkostoa, joka muodostaa yhteiskuntamme positiivisen rakenteen ja pitää sitä koossa.

Kyllä, ja sitten on COVID-19.

Pian tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun pandemia alkoi hallita elämäämme – täällä ja kaikkialla maailmassa.

Harvoin olemme tunteneet näin suoraan ihmiselämämme haavoittuvuuden ja tulevaisuuden arvaamattomuuden – ensi kuussa, ensi viikolla, jopa seuraavana päivänä. Juuri nyt kohtaamme jälleen suurempia rajoituksia suojautuaksemme viruksen uudelta variantilta.

Olemme kuitenkin myös oppineet, ettemme ole voimattomia. Pystymme suojelemaan itseämme ja muita. Olen iloinen, että valtaosa on ymmärtänyt rokotuksen potentiaalin. Kuinka paljon suurta kärsimystä, kuinka monta kuolemaa se on estänyt tähän asti!

Harvoin valtiollamme on ollut tällaista vastuuta ihmisten terveyden ja elämän suojelemisesta?

Tehdäkseen oikeutta tälle vastuulle se tarvitsee asiantuntevia tiedemiehiä, lääkäreitä ja sairaanhoitajia, vastuullisia lainvalvontaviranomaisia ​​ja viranomaisten työntekijöitä. He kaikki tekevät parhaansa. Ja he kaikki saavat uutta tietoa, korjaavat vääriksi osoittautuneita oletuksia ja mukauttavat toimenpiteitä. Ihmiset voivat tehdä
virheitä, mutta ne myös oppivat.

Valtiolla on siis velvollisuus ja sen on toimittava, mutta ei vain valtiolla.

Valtio ei voi pukea suojanaamioita meidän tilallemme, eikä se saa niitä
rokotukset puolestamme.

Ei, meidän jokaisen on tehtävä osamme!

Haluan sydämeni pohjasta kiittää maamme valtavaa, usein hiljaista enemmistöä, joka on toiminut varovaisesti ja vastuullisesti jo kuukausia. Koska he ovat ymmärtäneet, että olemme enemmän kuin koskaan ennen riippuvaisia ​​toisistamme – minä muista ja toiset minusta.

Tietysti täällä on riitoja.

Tietysti epävarmuustekijöitä ja pelkoja on, ja niihin on tärkeää puuttua. Maassamme ketään ei ole estetty tekemästä niin. Ratkaisevaa on se, miten puhumme näistä asioista – perheessämme, ystäviemme kanssa, julkisesti. Tunnemme, että kahden vuoden jälkeen turhautuminen kasvaa; ärtyneisyys on yleistä; näemme yhä enemmän vieraantumista ja valitettavasti avointa aggressiota.

On totta, että demokratiassa meidän kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä. Mutta vetoan teitä muistamaan tämä: olemme yksi maa.

Kun pandemia on ohi, meidän on edelleen pystyttävä katsomaan toisiamme silmiin. Ja kun pandemia on ohi, haluamme silti elää toistemme kanssa.

Pandemia ei tule yhtäkkiä loppumaan. Se pitää meidät kiireisinä vielä pitkään. Ja se jo muuttaa meitä, jopa jättäen jälkensä jokapäiväiseen kieleemme. Meidän ei ole vain täytynyt tutustua uusiin termeihin, kuten "insidenssi" tai "2G+". Ei, myös arvokkaat vanhat sanamme saavat kiireellisesti uutta laatua.

Mitä tarkoittaa esimerkiksi luottamus? Ei tietenkään sokea luottamus. Mutta voisiko se kenties tarkoittaa myös päteviin neuvoihin luottamista, vaikka omat epäilykseni eivät olisikaan täysin hälvenneet?

Mikä on vapauden merkitys?

Onko vapaus äänekäs protesti jokaista asetusta vastaan? Vai eikö se joskus tarkoita myös sitä, että asetan rajoituksia itselleni turvatakseni muiden vapauden?

Mikä on vastuullisuuden merkitys?

Sanommeko vain: "Se on asia, jonka ihmisten on päätettävä itse"?

Eikö ole totta sanoa, että päätökseni todella vaikuttaa myös moniin muihin ihmisiin?

Vapaus, luottamus, vastuu: ne tarkoittavat asioita, joista meidän on päästävä sopimukseen – myös tulevaisuudessa, ja myös muista tärkeistä asioista, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Tässäkään ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta, joka vakuuttaisi kaikki.

Pikemminkin meidän on päästävä sopimukseen uudestaan ​​​​ja uudestaan. Ja olen varma, että voimme päästä sopimukseen.

Olemmehan jo usein osoittaneet, että pystymme siihen.

Saksalaiset toverini, jouluna yli 50 vuotta sitten ihmiset kiersivät ensimmäisen kerran kuuta. Vanhemmat meistä ehkä muistavat kuvat: tuolla ylhäällä avaruudessa, ihmisen suurimman edistymisen hetkellä, pieni, haavoittuva maapallomme oli näkyvissä enemmän kuin koskaan ennen. Siitä kaikki edistys oli alkanut, ja täällä me kaikki elämme taakkamme ja toiveemme, surumme ja ilomme kanssa.

Siinä tilaisuudessa kolme Apollo 8:n astronautia lukivat Raamatun luomiskertomuksen alun – ja he päättivät joulusanoman sanoilla "Jumala siunatkoon teitä kaikkia hyvällä maan päällä".

Saksalaiset toverit, se on se toive, jonka vaimoni ja minä toivomme teille ja meille: että se olisi jatkossakin hyvä maa meille kaikille, että täällä olisi hyvä tulevaisuus meille kaikille. Hyvää joulua!

Kuka on Frank Walter Steinmeier?

Frank-Walter Steinmeier syntyi Detmoldissa (Lippen piirikunta) 5. tammikuuta 1956. Hän on ollut naimisissa Elke Büdenbenderin kanssa vuodesta 1995. Heillä on yksi tytär.

Käytyään lukioa Blombergissa ja suoritettuaan kaksi vuotta asepalvelusta Frank-Walter Steinmeier aloitti oikeustieteen tutkinnon Justus Liebig -yliopistossa Giessenissä vuonna 1976. Vuodesta 1980 hän opiskeli myös valtiotiedettä. Hän suoritti ensimmäisen osavaltiotutkinnon vuonna 1982 ja suoritti sitten käytännön lakikoulutuksensa Frankfurt am Mainissa ja Giessenissä. Hän suoritti tämän koulutuksen, kun hän suoritti toisen osavaltiotutkinnon vuonna 1986, minkä jälkeen hän työskenteli tutkijana Justus Liebig -yliopiston Giessenissä. Vuonna 1991 hänelle myönnettiin väitöskirjastaan ​​oikeustieteen tohtori ”Kodittomat kansalaiset – velvollisuus tarjota asunto ja oikeus asuinpaikkaan. Perinteitä ja mahdollisuuksia valtion puuttumiseen asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja voittamiseksi”.

Samana vuonna Frank-Walter Steinmeier muutti Niedersachsenin osavaltion kansliaan Hannoveriin, jossa hän työskenteli medialain ja -politiikan asiantuntijana. Vuonna 1993 hänestä tuli Niedersachsenin osavaltion ministeripresidentin Gerhard Schröderin toimistopäällikkö. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin politiikan suuntaviivojen ja ministeriöiden välisen koordinoinnin ja suunnittelun osaston päälliköksi. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli valtiosihteeri ja Ala-Saksin osavaltion kansliapäällikkö.

Vuonna 1998 hänet nimitettiin liittokanslerin valtiosihteeriksi ja liittovaltion tiedustelupalveluiden komissaariksi. Hän toimi myös liittokanslerin päällikkönä vuodesta 1999. Frank-Walter Steinmeier nimitettiin liittovaltion ulkoministeriksi vuonna 2005 ja hän oli myös apulaiskansleri vuodesta 2007. Vuonna 2009 hän voitti suorilla vaaleilla valitun paikan Brandenburgin osavaltion vaalipiirissä ja hänestä tuli Saksan liittopäivien jäsen. Saksan liittopäivien Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen parlamenttiryhmä valitsi hänet puheenjohtajaksi. Neljä vuotta myöhemmin hänestä tuli liittovaltion ulkoministeri toisen kerran, ja hän toimi tässä tehtävässä tammikuuhun 2017 asti.

Frank-Walter Steinmeier on saanut lukuisia palkintoja ja palkintoja, mukaan lukien Ignatz Bubis -ymmärryspalkinnon, Euroopan poliittisen kulttuurin palkinnon, Bosporin eurooppalaisen ymmärtämyksen palkinnon, Willy Brandt -palkinnon, Tutzingin evankelisen akatemian suvaitsevaisuuspalkinnon ja ekumeenisen palkinnon. Baijerin katolisen akatemian palkinto. Hänelle on myönnetty Paderbornin yliopiston, Jerusalemin heprealaisen yliopiston, Pireuksen yliopiston ja Jekaterinburgin Uralin liittovaltion yliopiston kunniatohtorin arvot. Hän on myös Sibiun ja Reimsin kaupunkien kunniakansalainen.

Frank-Walter Steinmeier valittiin Saksan liittotasavallan kahdestoista presidentiksi 12. helmikuuta 2017.

Kirjailijasta

Juergen T Steinmetzin avatar

Jürgen T Steinmetz

Juergen Thomas Steinmetz on työskennellyt jatkuvasti matka- ja matkailualalla teini-ikäisenä Saksassa (1977).
Hän perusti eTurboNews vuonna 1999 maailmanlaajuisen matkailumatkailualan ensimmäisenä online-uutiskirjeenä.

Tilaa
Ilmoita
vieras
0 Kommentit
Sisäiset palautteet
Näytä kaikki kommentit
0
Haluaisitko ajatuksiasi, kommentoi.x
Jakaa...