Suljetut koulut, lukitukset ja tyttöjä suojelevien palveluiden häiriöt ovat lisänneet miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa naisten sukuelinten silpomisen kohteeksi.
Tämä tarkoittaa, että YK:n lastensuojelujärjestön UNICEFin mukaan vuoteen 2030 mennessä ylimääräinen kaksi miljoonaa tyttöä voi kärsiä, mikä johtaa 33 prosentin vähennykseen maailmanlaajuisissa ponnisteluissa hävittämiseksi.
Alan menettäminen
"Olemme menettämässä jalansijaa taistelussa naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi, millä on vakavia seurauksia miljoonille tytöille, joilla käytäntö on yleisin", sanoi Nankali Maksud, UNICEFin vanhempi neuvonantaja, haitallisten käytäntöjen ehkäisy.
"Kun tytöt eivät pääse pääsyyn elintärkeisiin palveluihin, kouluihin ja yhteisöverkostoihin, heidän riskinsä naisen sukuelinten silpomisesta kasvaa merkittävästi, mikä uhkaa heidän terveyttään, koulutustaan ja tulevaisuuttaan."
Vuosittain 6. helmikuuta vietettävänä kansainvälisenä naisten sukuelinten silpomisen nollatoleranssipäivänä YK:n järjestöt vetoavat voimakkaampiin toimiin naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien, terveyden ja koskemattomuuden puolustamiseksi.
Ainakin 200 miljoonalle ympäri maailmaa on nykyään tehty naisten sukupuolielinten silpominen, mikä tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä, joihin liittyy naisten sukupuolielinten muuttaminen tai vahingoittaminen ei-lääketieteellisistä syistä.
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan naisten sukupuolielinten silpominen tehdään enimmäkseen nuorille tytöille pikkulapsesta 15-vuotiaaseen, ja useista kulttuurisista ja sosiaalisista syistä, jotka vaihtelevat alueittain.
Esimerkiksi joissakin yhteisöissä sitä pidetään välttämättömänä osana tytön kasvattamista ja hänen valmistamista aikuisuuteen ja avioliittoon. Toisissa naisten sukupuolielinten silpominen liittyy naisellisuuden ja vaatimattomuuden kulttuurisiin ihanteisiin.
Tytöt, joille tehdään sukuelinten silpominen, kokevat lyhytaikaisia komplikaatioita, kuten voimakasta kipua, sokkia, runsasta verenvuotoa, infektioita ja virtsaamisvaikeuksia. Heillä on myös pitkäaikaisia vaikutuksia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä mielenterveyteen.
Naisten sukupuolielinten silpomisen "medikalisointi".
FGM on YK:n mukaan maailmanlaajuinen ongelma. Vaikka se on keskittynyt pääasiassa 30 maahan Afrikassa ja Lähi-idässä, sitä harjoitetaan myös joissakin Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa sekä maahanmuuttajaväestössä Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Joissakin maissa se on edelleen lähes yleinen. UNICEF raportoi, että noin 90 prosenttia tytöistä Djiboutissa, Guineassa, Malissa ja Somaliassa kärsii.
WHO on myös osoittanut nousevaan hälyttävään suuntaukseen. Terveyshenkilöstö leikkasi noin joka neljäs naisten sukupuolielinten silpomisen kohteeksi joutuneesta tytöstä eli 52 miljoonaa maailmanlaajuisesti, mikä tunnetaan nimellä medikalisaatio.
FGM lopetetaan vuoteen 2030 mennessä
YK:n virastot pyrkivät kitkemään naisten sukuelinten silpomisen vuoteen 2030 mennessä osana kestävän kehityksen tavoitteita (SDGs).
Vuodesta 2008 lähtien UNICEF ja YK:n väestörahasto (UNFPA) ovat johtaneet yhteistä ohjelmaa, joka keskittyy 17 maahan Afrikassa ja Lähi-idässä ja tukee samalla alueellisia ja maailmanlaajuisia aloitteita.
Näistä maista 1,700:llä on nyt naisten sukuelinten silpomisen kieltävät oikeudelliset ja poliittiset puitteet, ja lähes XNUMX XNUMX tapausta on pantu täytäntöön ja pidätetty.
Pandemian aiheuttaman häiriön vuoksi yhteisessä ohjelmassa on mukautettu interventioita, joilla varmistetaan naisten sukuelinten silpomisen sisällyttäminen humanitaarisiin ja kriisinjälkeisiin toimiin.
Nyt kiireellinen investointi
YK uskoo, että naisten sukuelinten silpominen voidaan kitkeä sukupolvessa, ja korostaa, että edistyminen on mahdollista varmistamalla, että tytöille on pääsy koulutukseen, terveydenhuoltoon ja työhön.
Vaikka tytöt joutuvat nykyään kolmanneksen harvemmin tämän käytännön kohteeksi kuin 30 vuotta sitten, UNICEF sanoi, että toimintaa on nyt nopeutettava kymmenkertaiseksi pandemian ja muiden päällekkäisten kriisien, kuten lisääntyvän köyhyyden, eriarvoisuuden ja konfliktien vuoksi.
Kansainväliselle päivälle antamassaan viestissä YK:n pääsihteeri António Guterres korosti, että "tämä räikeä sukupuolten eriarvoisuuden ilmentymä on lopetettava".
Hän kehotti ihmisiä kaikkialla liittymään YK:n ponnisteluihin naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi ja kaikkien naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien puolustamiseksi.
Guterres sanoi: "Kiireellisillä investoinneilla ja oikea-aikaisilla toimilla voimme saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteen eli naisten sukuelinten silpomisen poistamisen vuoteen 2030 mennessä ja rakentaa maailman, jossa kunnioitetaan naisten koskemattomuutta ja autonomiaa."
