Niger, joka tunnetaan virallisesti Nigerin tasavallana, on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Tämä yhtenäinen valtio jakaa rajansa koillisessa Libyan, idässä Tšadin, etelässä Nigerian ja lounaassa Beninin ja Burkina Fason kanssa, kun taas Mali sijaitsee lännessä ja Algeria luoteessa.
Maassa on noin 25 miljoonan pääosin muslimiväestö, joka asuu pääasiassa etelä- ja länsialueiden yhteisöissä. Pääkaupunki Niamey sijaitsee Nigerin lounaisosassa, Niger-joen vieressä, jolla on yhteinen nimi.
Nigerissä on 11 kansallista kieltä, joista ranska on maan virallinen kieli. Nigerin alkuperäiskielten määrä vaihtelee 8-20 välillä laskennan kriteerien mukaan, ja nämä kielet kuuluvat afroaasialaisten, nilosaharalaisten ja niger-kongolaisten kieliperheisiin.
Tällä viikolla Nigerin väliaikaishallinto on alentanut ranskan kielen asemaa ja nimennyt hausan maan kansalliskieleksi. Tämä päätös on esitetty Länsi-Afrikan valtion äskettäin ratifioimassa peruskirjassa, jossa ranska luokitellaan "työkieleksi".
Vaikka hausa on hallitseva kieli Nigerissä, ranskalla on ollut virallinen asema sen jälkeen, kun kansakunta itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960. Niameyn uusi hallitus, joka nousi valtaan siviilipresidentti Mohamed Bazoumin syrjäyttäneen sotilasvallankaappauksen jälkeen heinäkuussa 2023, pyrkii katkaisemaan yhteydet Pariisiin.
Viime kuun lopussa Sahelin valtio hyväksyi peruskirjan, jonka hallitus väittää, että se pannaan täytäntöön osavaltion lakina. Maan perustuslaki, joka vahvistettiin marraskuussa 2010, keskeytettiin 26. heinäkuuta tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen.
Nigerin virallisessa lehdessä julkaistun peruskirjan artiklan 12 mukaan "kansallinen kieli on hausa… ja työkielet ovat englanti ja ranska."
Asiakirjassa todetaan, että yhdeksän muuta kieltä, kuten Zarma-Songhay, Fulfulde (Peul), Kanuri, Gourmantche ja arabia, on luokiteltu "puhutuiksi kieliksi" Nigerissä.
Lisäksi helmikuussa järjestetyssä kansallisessa konferenssissa esitelty siirtymäsääntö on myös pidentänyt Nigerin väliaikaisen presidentin Abdourahamane Tchianin toimikautta viidellä vuodella.
Maaliskuussa Niger erosi liittolaistensa Burkina Fason ja Malin kanssa kansainvälisestä ranskankielisestä järjestöstä OIF. Kolme maata, jotka ovat Alliance of Sahel States -järjestön (AES) perustajajäseniä, syyttivät OIF:ää siitä, että se poikkesi alkuperäisestä tarkoituksestaan edistää kulttuurista ja teknistä yhteistyötä, vaan siitä tuli poliittisen puolueellisuuden väline.
AES tuomitsi lisäksi Pariisissa toimivan järjestön jäsenmaidensa suvereniteettia heikentäneen pakotteiden valikoidun täytäntöönpanon avulla. OIF oli keskeyttänyt Malin, Burkina Fason ja Nigerin sotilasvallankaappauksen seurauksena näissä kolmessa entisessä Ranskan siirtomaassa, jotka olivat OIF:n perustamisjäseniä, kun se perustettiin Niameyssä 20. maaliskuuta 1970.
Sotilaallisten valtausten jälkeen Bamakon, Niameyn ja Ouagadougoun suhteet Pariisiin ovat huonontuneet merkittävästi. Näiden maiden sotilashallitukset ovat kaikki lopettaneet puolustusyhteistyön Ranskan kanssa vedoten sekaantumiseen ja Ranskan joukkojen kyvyttömyyteen taistella tehokkaasti tappavaa jihadistikapinaa vastaan Sahelin alueella.