Panafrikkalainen matkailukonferenssi alkaa Arushassa

ARUSHA, Tansania – Arusha isännöi tällä viikolla ensimmäistä kansallispuistojen ja suojelualueiden kestävän matkailun johtamista käsittelevää yleisafrikkalaista konferenssia, joka on tuonut delegaatteja 50 eri maasta.

ARUSHA, Tansania – Arusha isännöi tällä viikolla ensimmäistä yleisafrikkalaista kestävän matkailun hallintaa kansallispuistoissa ja suojelualueilla, joka on tuonut delegaatteja 50 eri maasta Tansaniaan.

Täällä maanantaista 15. lokakuuta ja ensi perjantaina 19. lokakuuta järjestettävää Arushan kansainvälisessä konferenssikeskuksessa järjestettävää konferenssia järjestää YK:n Maailman matkailujärjestö (WTO) yhteistyössä luonnonvara- ja matkailuministeriön kanssa.

Vaikka harvat muistavatkin, vuoden 2012 yleisafrikkalainen konferenssi kestävästä matkailun hallinnasta kansallispuistoissa toistaa vuoden 1961 yleisafrikkalaista symposiumia luonnon ja luonnonvarojen suojelusta nykyaikaisissa Afrikan valtioissa. Kaikki Tansanian suojelusta syntyi tiettävästi yleisafrikkalaisessa symposiumissa luonnon ja luonnonvarojen suojelusta nykyaikaisissa Afrikan valtioissa, joka pidettiin täällä 51 vuotta sitten.

Kokous pidettiin syyskuussa 1961 Arushassa, silloisessa Tanganyikassa, ja siihen osallistui lähes 140 osallistujaa 21 Afrikan maasta ja 6 ei-Afrikan maasta sekä 5 kansainvälistä järjestöä. Paikalla olivat Tanganyika silloinen pääministeri Mwalimu Julius Nyerere ja lakiasiainministeri Abdallah Fundikira.

Sattumalta ensimmäinen panafrikkalainen konferenssi järjestetään viikolla, jolloin Tansania (entinen nimellä Tanganyika) juhlii Mwalimu Nyereren kuoleman 13. vuosipäivää. Joka tapauksessa vuoden 1961 kongressista haudottiin Arushan manifesti, ja asiakirja ilmaisee selkeästi Tanganyikan isäntähallituksen aikomuksen suojella ja kehittää sen villieläimiä ja luonnonvaroja maan itsensä ja koko maailmanlaajuisen yhteisön puolesta. .

Pyrkiessään maan itsenäisyyteen Nyerere rohkaisi silloisen Tanganyikan paikallisia ihmisiä tukemaan kurssia sanomalla: "Vapaus seuraa meitä samalla tavalla kuin linnut seuraavat sarvikuonoja pesimään selässään!" Mwalimu toisti sanat kokouksessa, joka pidettiin täällä käyttäen juuri perustettua, Arushan kansallispuistoa loistavana esimerkkinä. Tämä johtuu siitä, että noina aikoina puistossa oli niin paljon sarvikuonoja ja ihmiset näkivät niitä satoja päivittäin.

Viime aikoina sarvikuonolajit on kuitenkin tuhottu kokonaan Arushan kansallispuistosta, ja viimeisimmän kerrottiin tapetun 27 vuotta sitten. Saman "Arusha Manifest" -kokouksen aikana Tanganyikan silloinen kuvernööri Sir Richard Turnbull huomautti, että suojelu voi onnistua vain, jos paikalliset ihmiset ovat suoraan mukana. "Olemme tehneet kovasti töitä saavuttaaksemme yhteisön osallistumisen, mutta se ei vieläkään riitä, jos olisimme onnistuneet säästämään ainakin 90 prosenttia useista kadonneista villieläimistä ja kasvillisista lajeista", sanoi Felician Njau, yksi järjestön konservaattoreista. Arushan kansallispuisto äskettäin.

Tällä hetkellä sarvikuonoja pyritään täydentämään paikallisissa puistoissa tuomalla lajeja Euroopasta ja Etelä-Afrikasta. Serengetin ja Mkomazin kansallispuistot ovat suoria hyötyjä, vaikka Ngorongoron suojelualueen viranomaisessa lisääntyy luonnollisesti enemmän sarvikuonoja.

Kadonneet sarvikuonot Arusha-puistossa, tällä hetkellä kuivuva Manyara-järvi, lisääntynyt ihmistoiminta Ngorongoron suojelualueella, liiallinen salametsästys Serengetin kansallispuistossa ja taantuva jäätikkö Kilimanjaro-vuorelta ovat selviä merkkejä siitä, mikä on mennyt pieleen maan suojelussa menneisyydessä. viisi vuosikymmentä. Mutta kansallispuistojen lisääntyminen vain kolmesta alkuperäisen vuoden 1961 Arusha Manifest -kokouksen aikana nykyiseen 15:een, kun Tansania isännöi vuoden 2012 yleisafrikkalaista matkailukonferenssia, antaa positiivisen puolen maan suojelutoimille.

Tansanian kansallispuistojen entinen pääjohtaja Lotta Melamari selitti äskettäin, että edesmennyt Mwalimu antoi pallon suojelutoimille syyskuussa 1961, kun hän ilmoitti Arushan manifestista, jonka kautta maailmanlaajuinen vastuu maasta löydetyn luonnonperinnön säilyttämisestä oli. asetettiin silloisen Tanganyikan harteille. Tansaniassa on rikas luonnollinen kasvu, sisämaan ja meren villieläinlajeja, luonnonkauniita maisemia ja vesistöjä, kuten luonnollisia puroja, jokia, järviä ja suuri osa Intian valtamerta.

"Todellisuudessa luonnonpuistoihin, riista- ja metsäalueisiin pakatut rikkaat Bionuwai- ja biologisen monimuotoisuuden resurssit kuuluvat koko ihmisrodulle, ne vain sattuvat olemaan asetetut tänne tai uskoneet Jumalalta Tansaniaan, ja siksi se on meidän velvollisuus pitää niistä huolta”, Melamari sanoi.

"Arushan manifestista ilmoitettiin kolme kuukautta ennen kuin Tanganyikan itsenäistymisestä tuli kaikkien suojelutoimien äiti, jotka myöhemmin muotoiltiin toteuttamaan sellaisia ​​velvollisuuksia, jotka luonto antoi meille." Tansanian kansallispuistot muodostettiin suojelupolitiikasta, joka johtui manifestista, jonka päävastuu toteutettiin luonnonvara- ja matkailuministeriön villieläinosaston alaisuudessa.

Ja kun 50 maata kokoontuu tällä viikolla Arushaan, Tansaniassa on jo yli 30 prosenttia sen 947,300 15 neliökilometristä omistettu kansallispuistoille ja pelialueille. Maa on siksi maailman muiden valtioiden kärjessä luonnonvarojen suojelussa. Nykyään Tansaniassa on yhteensä 16 kansallispuistoa, joista XNUMX. (Saa Nane of Mwanzan saari) on tekeillä ja paljastetaan pian.

<

Kirjailijasta

Linda Hohnholz

Sivuston päätoimittaja eTurboNews eTN:n päämajassa.

Jakaa...