Amerikan kauppasota aiheutti 7.8 miljardin dollarin tappiot maan taloudelle, kun taas tuonnin korkeammat kustannukset veivät yli 68 miljardia dollaria kuluttajilta ja tuottajilta, totesivat johtavien yhdysvaltalaisten yliopistojen taloustieteilijät.
Tuonti kohdemaista laski 31.5 prosenttia, kun taas Yhdysvaltain kohdennettu vienti laski 11 prosenttia, arvio maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa käytyjen kauppakriisien lyhyen aikavälin vaikutuksista on osoittanut.
Tulokset esitettiin tutkimuksessa nimeltä "Paluu protektionismiin", jonka ovat kirjoittaneet tutkijat Yalesta, Columbia, UCLA ja Kalifornian yliopisto, Berkeley. Taloudellisen tutkimuksen toimisto julkaisi paperin aiemmin maaliskuussa.
Vaikka 7.8 miljardia dollaria on suhteellisen pieni luku koko maan taloudelle, mikä on 0.04 prosenttia BKT: stä, kirjoittajat huomauttavat, että amerikkalaiset "kuluttajat kantavat tariffin." Tuonnin korkeampien kustannusten aiheuttamat vuotuiset kuluttaja- ja tuottajamenetykset olivat 68.8 miljardia dollaria eli 0.37 prosenttia suhteessa BKT: hen.
"Tasavallan läänit kärsivät suurimmista sodan kustannuksista"
Vaikka "kaikki paitsi 30 lääniä kokevat vaihdettavissa olevien reaalitulojen vähenemisen", Trumpin toiminta toi yllättäen suurimmat tappiot GOP-läänille tutkimuksen mukaan.
Kirjoittajat sanoivat, että tariffitaistelu "suosi suhteellisen vaihdettavia työntekijöitä demokraattisesti taipuvaisissa läänissä", joissa Trumpin osuus vuoden 2016 presidentinvaalista oli noin 35 prosenttia. Työntekijät republikaanien läänissä, joiden äänimäärä on 85-95 prosenttia, "kesti koko sodan suurimmat kustannukset". Tappiot näillä alueilla ovat 58 prosenttia suuremmat kuin voimakkaasti demokraattisissa läänissä.
"Olemme havainneet, että kauppasota vaikutti kaikkein kielteisimmin kaupankäynnin kohteena oleviin työntekijöihin voimakkaasti republikaanien maakunnissa", ekonomistit totesivat.
Viime vuonna Trumpin hallinto otti käyttöön yksipuoliset tullikorotukset torjuakseen Kiinan, Euroopan unionin ja muiden kauppakumppaneiden Yhdysvaltojen johtajan kutsumia epäterveitä kauppakäytäntöjä. Siirtymä toteutettiin tit-for-tat-toimenpiteillä, mukaan lukien Peking, jonka kanssa Yhdysvallat on yrittänyt painaa kauppasopimusta pitkien neuvottelujen aikana. Kiinan kanssa käytävä standoff on jo johtanut tulleihin 250 miljardin dollarin tuonnissa Kiinasta, kun taas Kiina koski veroja 110 miljardin dollarin Yhdysvaltain tavaroista.
Washington sovelsi myös 25 prosentin maksuja teräksen tuonnista ja 10 prosenttia alumiinista EU: sta, Kanadasta ja Meksikosta. Bryssel vastasi 25 prosentin tulleilla, mukaan lukien Harley-Davidsonin moottoripyörät, bourbon, maapähkinät, farkut, teräs ja alumiini.
